Jää sinäkin tänne

Mistä saadaan pitovoimaa? Tietenkin pehmeistä arvoista.

Juhlimme Keski-Suomen päivää 18.5. kaupunginjohtaja Hanna Helasteen johdolla Laukaan Peurungassa, jonne Keski-Suomen Liitto ja hyvinvointialue olivat kutsuneet maakunnan päättäjiä ja viranhaltijoita. Paikalle saapui 270 osallistujaa. Sydämellä-tapahtumassa puhuttiin kovaa faktaa ja peräänkuulutettiin pehmeitä arvoja.

Maahanmuutto ja kotoutuminen puhututtivat veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Aluekehitystutkija Timo Aro avasi väestönkehityksen faktoja: Suomeen muualta muuttaneista suurin osa suuntaa alkuvuosien jälkeen pääkaupunkiseudulle ja Turun tienoille. Jopa Tampere kärsii samasta ilmiöstä, vaikka Jämsän näkökulmasta juuri se ja Jyväskylä vetävät meiltä porukkaa pois.

Eihän tämä nyt käy laatuunsa ollenkaan. Jämsä on hyvä paikka asua, ja tietenkin toivomme tänne lisää työvoimaa. Haluamme uusien jämsäläisten perheineen kokevan olonsa täällä kotoisaksi ja turvalliseksi.

Työllistymisen ohella tärkeäksi veto- ja pitovoimatekijäksi nousee pehmeä elinvoima, kertoi tutkija Aro. Jos todella haluamme saada ihmiset jäämään Jämsään, meidän on siis satsattava erityisesti kulttuuriin, taiteeseen ja liikuntapalveluihin. Ihminenhän haluaa asua siellä, missä on kivaa tekemistä, luonto lähellä ja naapurit mukavia. 

Eli tietysti Jämsässä.

Aron jälkeen puhujanpönttöön nousi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän esitteli työvoimatilastoja ja huomautti, että kulttuurialan ammattilaisista on ylitarjontaa. Minä en ainakaan haluaisi kuulla ehdotuksia taiteilijoiden "sopeuttamisesta" pakkokouluttamalla heitä muille aloille, vaikkapa hoitajiksi. Hoitajia toki tarvitaan roimasti enemmän; vaikka jollain taikatempulla saisimme kaikki hoitoalan ammattilaiset työllistettyä alalle, heitä ei silti olisi riittävästi täyttämään avoinna olevia työpaikkoja. Hoitajien lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös muita, ja nimenomaan kulttuurialan osaajia - tai ehkä pikemminkin kulttuurialan työllistäjiä, koska osaajiahan meillä alivaltiosihteerin esittämien tilastojen valossa näyttäisi jonkin verran olevan vapaana. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo huomauttikin, että sote-palvelut eivät voi olla yhteiskunnallisten ongelmien pelastajia. Juurisyihin on vaikutettava muualla kuin sairaaloissa. Kulttuurilla ja liikunnalla on tutkitusti mielenterveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus, joten niihin todellakin kannattaa panostaa. 

Kulttuurialan uudet työpaikat luovat siis elinvoimaa. Hyvänä uutisena onkin tässä mukava mainita, että Jämsässä on juuri aloittanut työnsä lukukoordinaattori Emily Hallfast. Lukukoordinaattorin työhön kuuluu lasten sanataideharrastuksen ja lukuinnon edistäminen.

Sydämellä-tapahtumassa esiintyi myös Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka puhui muun muassa vihreän siirtymän puolesta ja varoitteli ilmastokriisin pahenemisesta: "Ilmastonmuutos on globaali haaste ja vaatii globaalia yhteistyötä." Ilmastokriisin torjuminen vaatii myös metsien suojelua ja luonnon monimuotoisuuden varjelua, minä ajattelin. Tähän liittyen Jämsän kaupunki on mukana Moniheli ry:n hankkeessa, jossa maahanmuuttaneet istuttavat uudelle kotipaikkakunnalleen puita. Jämsässä tapahtuma on 11.5. iltapäivällä Vinnin tilalla. Teemme päivästä erityisen liikunnallisen kokoontumalla ensin Akuliinan aukiolle, josta kävelemme yhdessä luontoreittiä pitkin Vinnille. Mukana ovat Martat, partiolaiset ja SPR:n vapaaehtoiset.

Mainion Sydämellä-esityksen piti Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, jolta nappasin paljon ideoita toteutettavaksi Jämsässä. Niistä kerron ja kirjoitan lisää myöhemmin.

Myös Keskisuomalainen kirjoitti tapahtumasta aukean mittaisen artikkelin.