Työllistäisinko vieraskielisen?

Työpaikoilla ja yrityksissä maahan muuttaneiden työllistämiseen liittyy monenlaisia kysymyksiä: ”Voidaanko me työllistää henkilö, joka ei osaa yhtään suomea? Miten me hänet perehdytetään? Millaisia haasteita asiaan liittyy?” Kysyimme jämsäläiseltä Elosen leipomolta, kuinka he tässä ovat onnistuneet. Onko maahanmuutto ja työllistyminen hissiliike vai mahdollisuuksien portaat? 

 

Elosen leipomo Jämsässä

Tämän kevään maaliskuussa ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli Suomessa vajaat 36 000, mikä on 14 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Edellisvuoteen verrattuna ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä on noussut noin 25 prosentilla. Työttömien työnhakijoiden määrän noususta noin puolet selittyy tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten määrän kasvulla. Jos ukrainalaiset jätetään pois laskuista, työttömien työnhakijoiden määrän kasvu oli 12 prosenttia. (Lähde: www.kotoutuminen.fi).

Jämsän kaupungin kotouttamispalveluissa on pohdittu työllistymisasiaa yhdessä TE-toimiston, työllisyyden kuntakokeilun ja Jämsän yrityspalveluiden kanssa. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen voi olla haasteellista erityisesti sellaisten maahanmuuttajataustaisten ihmisten kohdalla, joiden suomen tai englannin kielen taito on rajallinen, vaikka ammattiosaamista ja halua työntekoon löytyisikin.

Elosella Jämsässä työskentelee useita kymmeniä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. He tulevat kuudesta eri maasta ja ovat ohjautuneet työtehtäviin omatoimisesti, joko Elosen omien rekrytointikanavien kautta tai perinteisen ”puskaradion” myötä. Ne, jotka ovat jo olleet töissä, ovat kertoneet kokemuksistaan ja mahdollisuuksista muille. Työtä tehdään Elosella tuotannon erilaisissa tehtävissä, esim. valmistuksen ja pakkaamon puolella.

Elosen henkilöstöpäällikkö Hanna Kivimäki kertoo, että Elonen on monikulttuurinen työyhteisö, jossa leipomoalan työkokemuksen puutetta ei ole nähty ongelmallisena. Ammattipätevyyden sekä kielitaidon hankkimiseen on useita polkuja jo ennen työsuhteen alkua sekä työsuhteen aikana, esimerkiksi oppisopimuskoulutus ja RekryKoulutus.

 

– Meille motivoituneet ja osaavat työntekijät ovat todella tärkeitä, joten panostamme osaltamme alakohtaisen osaamisen hankkimiseen. Meillä on toki myös tehtäviä esimerkiksi kesätöihin tuleville, jossa osaaminen hankitaan perehdytyksen ja työssäoppimisen kautta.

 

Niin, mutta miten sitten sen kielitaidon kanssa?

 

Kivimäen mukaan Elosella työskentelevillä eri kulttuureista tulevilla työntekijöillä kielitaidon taso luonnollisesti vaihtelee. Oman kotikielen lisäksi moni puhuu hyvin myös suomea ja englantia. Niille, joiden suomen kielen taito on vielä heikko, työskentely suomenkielisessä työympäristössä on mahdollisuus oppia kieltä. Sen lisäksi monet käyvät erilaisilla kielikursseilla opettelemassa kieltä ja kulttuuria.

 

Kivimäki korostaa ja tarkentaa, että alkuperehdytys täytyy varmistaa tarvittaessa tulkkauksen avulla. Myös perehdytysmateriaalia on käännetty eri kielille. Elintarvikealalla tuoteturvallisuus on ehdottoman tärkeää.

 

- Meillä on käytössä useita laatusertifikaatteja, joten meidän on kaikin tavoin varmistettava se, että toimimme vastuullisesti ja vaatimusten mukaisesti kielestä tai kulttuurista riippumatta, Kivimäki kertoo.

 

Elosella nähdään tärkeänä myös se, että yhteinen kieli löytyy työyhteisössä työskentelevien kesken. Työyhteisössä kulttuuria rakennetaan arjen tekemisen keskellä vuorovaikutuksen kautta.

 

– Jokaisen oma asenne ja motivaatio rakentaa vuorovaikutusta ovat todella merkityksellisiä asioita, vaikka yhteistä kieltä ei heti olisikaan. Useilla maahan muuttaneilla ja meille työllistyneillä on selkeä halu asettua Jämsään. He haluavat integroitua yhteiskuntaan työn tekemisen kautta ja oppia kieltä sekä kulttuuria.

 

Kivimäki kertoo, että työn tekemisessä ja työyhteisössä on luonnollisesti monenlaisia tilanteita, toisinaan haastaviakin. Kunnioittava ja arvostava asenne toisiamme kohtaan tulisi olla peruslähtökohtana jokaisessa työyhteisössä, niillä päästään eteenpäin haastavissakin tilanteissa.

 

- Meillä korostetaan kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta jo alkuperehdytyksestä lähtien, Kivimäki sanoo.  - Oikeanlainen asenne, tahtotila ja motivaatio, nehän niitä mahdollisuuksia luovat. Jokaisessa asiassa on oma mahdollisuuksien ja haasteiden portaikkonsa. Portaita voi kulkea välillä ylös, välillä alas. Hissilläkin pääsee, mutta yleensä se menee vauhdilla ohi.

Elosella näyttää olevan niin, että ei mennä hissillä, vaan kävellään portaat, askelma kerrallaan – yhdessä.

Millaisia ajatuksia tämä artikkeli herätti? Millä tavoin sinun yrityksessäsi edetään? Tätä kysyy blogin tämänkertainen vieraileva kirjoittaja:

 

Jukka Hyppölä

sosionomiopiskelija

Diak Pieksämäki